Vajaa viikko Kevon luonnonpuistossa 2018

Aika pitkään ennen retkeä mielessä risteili ajatuksia, mitä kaikkea on syytä ottaa mukaan ja mihin kaikkeen on syytä varautua. Kyseessä Repovedellä vietetyn viikonlopun lisäksi ensimmäinen pidempi yksinvaellus. 

Rinkassa mm kahden hengen teltta, ilmatäytteinen makuualusta, kolmen vuodenajan makuupussi, trangia, liikaa Sinolia, liikaa ruokaa, ruokatermos, 2,5x2,5 tarppi, Savotan makuualusta, sadeviitta, sopiva määrä pääasiassa merinovillavaatteita, ea-pussi ja kaikkea muuta pienempää.  

Rinkan kokonaispainoksi jäi 24 kg. Sohvalla oleva käsilaukku ei kuulu varustukseen..

Matka alkaa Porvoosta 19.6.2018 klo 06.00. Äiti ja hänen matkatavarat mukaan. Äiti jää Saariselälle viikoksi lomailemaan ja minä jatkan siitä ensimmäisen yön jälkeen Sulaojan lähtöpaikalle.

Matka sujuu hyvin, ajomatka Porvoosta Saariselälle n. 1100 km. 
Ensimmäinen yö hotellissa Saariselällä. 

Ennen aamupalaa kävin aamukävelyllä Saariselän keskustassa. 
Olivat asentaneet uuden, hienon opasteen. 
Varsinaista ruuhkaa ei ollut alueella.

Aamupalan jälkeen tavarat autoon, äidille heipat ja kohti Sulaojaa.

Sulaojan lähtöpaikalta reitille klo 13.00. Ilma oli pilvinen, mutta toistaiseksi kuiva.

Suunnitelmana on kiertää Kuivin reitti (86 km) vastapäivään. Reitin ensimmäinen 12 km kuljetaan mennen tullen. Koko reittiä oli mielestäni helppo seurata. 
Onneksi alkuperäiseen suunnitelmaan tuli muutos, olin alunperin aikeissa kulkea 
Sulaoja-Kenesjärvi- reitin. Tällä valinnalla saatiin reitille hieman lisää pituutta ja vaihtelevuutta.

Kuvia Sulaoja-Ruktajärvi- väliltä

Ruktajärveltä kohti seuraavaa telttapaikkaa (Ristenasjärvi). Kello 17, tuntia ennen perille pääsyä alkoi sataa reilusti. Sadetta kesti n. 2 tuntia. Teltan pystytys onnistui, jonka jälkeen ruoanlaitto ja mäen päältä viestit kotiin. 
Teltan kohdalla tai rannassa ei Elisa yhteyksiä tarjonnut.

Ensimmäisen päivän kävelty matka 15 km.

Mäenpäältä tekstiviestit kotiin; Erittäin elossa, matkaa tehty jo 5 tuntia..

Uni tuli iltaisin vaivattomasti, kävely ja ulkoilma tekivät tehtävänsä. Ensimmäisenä yönä unta 8 tuntia. Aamulla leiri rinkkaan, kohti kuuluisaa kanjonia ja yöksi Fiellun putouksen luokse.

Pitkän nousun jälkeen avautuivat koko päivää koristaneet tunturimaisemat. Tunturimaisemaa todellakin riitti. Tämä oli päivä, jonka aikana en kohdannut yhtäkään toista ihmistä. 
Myös tätä tunnetta olin lähtenyt hakemaan; miltä tuntuu olla aloittelijana tuntureiden ympäröimänä ja aivan yksin? Sehän olikin erikoisen mukava tunne. Mukana oli kaikki, mitä lähipäivinä tarvitsee, reittisuunnitelma on selkeä ja ilmakin kohtuullinen.

Päivä oli fyysisesti raskas, tunturien kupeessa nousuja ja laskuja oli paljon.
Mutta varsinkin Fiellun putous ja sen alue kyllä palkitsi retkeilijän.

Kuvia matkalta

Minä itte, sumu, lumi ja tunturit

Tauko matkan varrella

Monesti luin kehoitukset, että reitti kannattaa kiertää vastapäivään. Olivat kokeneemmat oikeassa, Kevon kanjoni avautuu näyttävästi etelän suunnasta saavuttaessa. Maisema oli hieno, mutta silti odotin vieläkin enemmän Fiellun putousta. 

Muutamat valokuvat kanjonista ja eteenpäin.

Fiellun putous näkyy!

Koitetaanpa virtaavan veden ylitystä ensimmäistä kertaa. Sandaalit jalkaan, maiharit kaulaan ja yli että heilahtaa. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että vesi oli viileää. 

Muistuttavat, että huolehdi osaltasi siitä, että tukinaruja on saatavilla molemmin puolin.

Perillä klo 16.00. 

Iltapäivällä tihkusade yltyi kunnon sateeksi. Kävelymatka tälle päivälle 15 km. Ei muita ihmisiä paikalla, sympaattinen kammi suorastaan odotti pientä tulta kaminaan. Ihmettelyä kaikessa rauhassa, vieraskirjan lukemista. Fiellu oli todella vaikuttava ja kohina mahtipontinen. Teltalle löytyi hyvä paikka, vähän kauemmaksi viritin tarpin, jonka alla varusteet tavallaan kuivuivat..

Hyvää juhannusta! 

Vettä satoi läpi yön, unta 22-05. Aamu oli erityisen rauhallinen, tulet kammiin ja varusteiden kuivattelua. Juhannusaamun lämpötila +12 ja vetää sataa tihkutti hiljalleen. Aamuhommien jälkeen klo 10 rinkka selkään ja kohti Guivi- tunturia. Kävelymatkaa luvassa 13 km ja sen lisäksi 4+4 km edestakainen kävelymatka Guivi- tunturin huipulle.

Fiellulta matkaa jatketaan reippaalla porrasnousulla. Piti aika monta kertaa jäädä "maisemia ihailemaan" nousun aikana..

Kuvia matkan varrelta

(Otin kuvan ja asetin takaisin samoille sijoilleen)

 Kuivin autiotupa näkyvissä!

Fiellulta matka Kuivin autiotuvalle oli pitkä ja kivinen, vettä tihutti koko päivän. Tuvassa oli kaksi naista ruokailemassa. Seuraavana aamuna selvisi, että toinen heistä on kotoisin Porvoosta ja erään tuttavani sisko. Maailma on.. sopivan kokoinen? Teltta pystyyn kovassa tuulessa, nyt on sekin samalla harjoiteltu. 

Ruokaa, teltan sisustaminen juhannuskuntoon ja Guivi- tunturin huippua kohti.

Näissä maisemissa vietän juhannuksen 2018. 

Varusteiden kuivattelua reippaassa tunturituulessa

Kuivin autiotupa

Kukkia tunturissa

Guivi- tunturin huipulta soittoja kotiin, hyvää juhannusta, täällä ei ole ruuhkaa! 
Matka huipulle ja takaisin teltalle vei 3,5 tuntia. 
Aikani makailin tuulelta suojassa erään kiven takana karttaa tutkiskellen.

Juhannusaaton kunniaksi, tässä video juhlahumusta:

Illalla klo 22.00 alkoi jälleen sataa, sadetta ja kovaa tuulta jatkuikin seuraavaan aamuun asti. Päätin nukkua ulkovaatteet päällä, jos tulee äkkilähtö kiinnityksiä vahvistamaan. Ei tullut. Sainpahan välissä varusteet kuivatettua tuulessa. 

Lauantai-aamuna lämpötila on +5. Seuraavaksi Akukammi, matkaa käveltäväksi 10 km. Akukammin alue on erittäin viehättävä, keskiössä hieno ja hyväkuntoinen kammi. 

Lisää tunturikukkia

Akukammi

Ei muita paikalla, teltalle oli vaivatonta löytää oikein mainio paikka

Akukammi kauempaa, seuraavan aamun lähtösuunnasta kuvattuna

Sunnuntai-aamuna hereille klo 5.30. Aamulla kammiin tulet ja rauhallista lähtövalmistelua. Aamulla lämpötila +7. Tänään Njavgoaiviin ja siitä Ruktajärvelle viimeiseksi yöksi. 

Juomavettä riitti

Näitä seuraten pääsen takaisin autolle ja kotiin. Matkalla pohdiskelin, montako tolppaa reitin varrella mahtaakaan olla.

Pirkka-Pekka Peteliuksen laulamat sanat tulevat mieleen; "Jos minne lie.."

Sandaali erämaassa

Njavgoaivin alue

Tauon jälkeen suunta Ruktajärvelle viettämään reissun viimeinen yö

Matka jatkui tihkusateessa kohti viimeistä yöpaikkaa. Välillä satoi vähemmän ja välillä enemmän..

Tuolla järven rannalla taisin viettää 1. yöni

Mönkijäura johdatteli kulkijaa kohti Ruktajärveä

Ruktajärven autiotupa

Ruktajärven halkoliiteri

Katsokaas, ensimmäistä kertaa koittaa paistaa aurinko!

Tässä toistamiseen!

Aamulla terveiset tuvan vieraskirjaan ja autoa kohti. Reissun viimeinen 12 km alkaa. Ihmettelin siinä kulkiessani, että reitti ei tuntunutkaan yhtään liian tutulta. Kai kulkusuunta vaikuttaa ja muutaman päivän aikana polkua, puuta ja tunturia oli nähty aika paljon.

Päättäväisin ja tyytyväisin mielin viimeiselle etapille

Hienoja maisemia, vaikkakin toistamiseen nähtyinä

Sulaojan parkkipaikka

Rinkka autoon ja vielä pieni loppujäähdyttely Sulaojan lähteelle. 

Kyllä kannattaa myös tämä reitti kävellä, oli kepeää kulkea ilman kantamuksia.

Sulaojan lähteen jälkeen 150 km ajo Saariselälle. Hotellilla todettiin, että äiti haluaa huiputtaa Kiilopään. Sinne siis, huipulle. 

Kiilopään jälkeen syömään Laanilan kievariin ja yöllä uni maittoi. 

Retki oli onnistunut. Hyvällä suunnittelulla, huolellisella pakkauslistalla ja kokeneempien kirjoituksilla oli suuri vaikutus onnistumiseen.

Itselleni yksin retkeily sopii mainiosti. 

Perhe-elämää on takana n. 20 vuotta ja aika harvoin tulee pitempää aikaa oltua täysin yksin. 

Matkavauhtini oli verkkainen, päätin etukäteen, että kiirehtien en matkaani taita. Matka eteni n. 2,5 km tuntivauhdilla, paitsi viimeinen 12 km meni kolmessa tunnissa, koti-ikäväkö matkaa joudutti?

Jokaisen roskan toin takaisin autolle ja muutenkin tietääkseni menettelin ohjeiden mukaan. Luontoäitiä kiittelin välillä hienoista maisemista ja hyvästä huolenpidosta. Ja Metsähallitusta myös.

Kun tihkusateessa hiippailee tunturinkupeessa ja mietiskelee kotiväkeä, niin kyllähän siinä liikuttuu.

Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun asti. 

Porvoossa 13.1.2019